Tarinani

Olen työskennellyt yli puolet elämästäni liikunnan parissa. Nuorena aloitettu ryhmäliikunnan ohjaus herätti kiinnostukseni liikunta-alaan ja hakeuduin Varalan urheiluopiston kautta opiskelemaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Erikoistuin yliopistossa liikuntapedagogiikkaan. Kuntoliikunta ja -urheilu ovat kulkeneet rinnalla läpi elämän sekä omien harrastusten että työn kautta. Olen kisaillut ja kokeillut useita lajeja sekä rajojani liikunnan parissa. Olen liikkunut sekä ilmaisun ja luovuuden voimalla, että tavoitteellisesti kisakuntoa parantaen. Kaikki nämä tiet ovat rikastuttaneet elämääni muovaten minusta sen, mitä tänä päivänä opettajana ja valmentaja olen. Tällä hetkellä toimin päätyössäni toisen asteen liikunnanopettajana, mutta valmennan ja ohjaan lisäksi yksilöitä niin voiman, liikkuvuuden kuin kestävyyden saralla. Myös ryhmäliikunnan ohjaaminen kuuluu edelleen arkeeni ja näen tässäkin liikkumismuodossa monia mahdollisuuksia yksilön kohtaamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Yksilövalmennuksessa intohimoni kohdistuu suorituskyvyn vahvistamiseen sekä lajiharjoittelua ja arkea tukevaan oheisharjoitteluun. Samassa pihapiirissä asuvat isovanhempani antoivat aikoinaan mallin fyysisestä työstä. Myös omat vanhempani viettivät vapaa-aikaa maatilan askareiden parissa. Isä mainitsi usein, kuinka salilla käyntini oli turhaa, sillä voimaa kehittävää työtä löytyi myös pihapiiristä. Näkemykseni oli jo tuolloin toinen ja koin harjoitteluni vahvistavan minua arjen kuormaan. Raskaskaan työ ei itsessään riitä pitämään meitä kunnossa, vaan toimintakyvyssä tulisi olla enemmän reserviä kuin mitä arki kultakin meistä vaatii. Jos kävelet työssäsi paljon, lihasvoimasi ja aerobisen kuntosi tulisi kattaa niin askeleet kuin nostot myös työpäiväsi päätyttyä. Jos työhösi sisältyy staattisia asentoja, työn tauotuksen lisäksi harjoitteluun olisi toiveissa sisällyttää moniulotteista liikettä. Ja jos ammattisi on urheilu, keho tulisi valmistaa tiedossa olevan lisäksi myös mahdolliseen. Fyysisen toimintakykymme ollessa riittävä, työ ja arkiset velvollisuudet eivät uuvuta saati riko meitä, vaan energiaa jää myös vapaa-aikaan niin ihmissuhteisiin kuin itselle arvokkaisiin askareisiin.

Valmennustyön tavoitteenani on auttaa yksilöä saavuttamaan parantuneen suorituskyvyn kautta eheämpi lajisuoritus ja terveempi arki. Haluan auttaa asiakasta rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä kaikessa liikunnassa samoin kuin oivaltamaan asiayhteyksiä kehon toimintaan ja toimimattomuuteen harjoitusten ulkopuolella. Lajissa kehittyminen on harvoin kiinni pelkästään harjoitusmääristä tai ajasta, jonka lajille suomme. Ajan puutetta yleisempää on kehityksen tyssääminen lajiteknisiin tai ohjelmoinnin sisäisiin seikkoihin, samoin kuin ehkäistävissä oleviin oireisiin ja loukkaantumisiin . Omat onnettomuudet, rasitusvammat ja kuntoutumiset ovat osaltaan avanneet ajatuksiini uusia ovia. Aiemmin surua tuottanut vastoinkäyminen voi myöhemmin olla kiitetty kohtaaminen oman kehon ja sen mahdollisuuksien kanssa. Tätä oivallusta toivon pystyväni jakamaan myös muille kivikkoon kaatuneille. 

Myös henkinen hyvinvointi lisääntyy kehon voidessa hyvin. Koettu fyysinen kyvykkyys vahvistaa itsetuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin kaikilla elämän osa-alueilla sekä nostaa mielialaa jo ilman sen suurempia suoritustavoitteita. Kaikilla meillä tulisi olla mahdollisuus katsoa itseämme peiliin hymyillen ja hyvinvoivina, ollen vähintäänkin tyytyväisiä siihen mitä kehomme kautta saamme kokea. Mielenterveyden tukeminen on tärkein osa kaikkea työtäni. Liikunta ja liike ovat vain työkaluja kehon ja mielen hyvinvoinnin edistämisessä. 

Matka aloitetaan aina jostain. Tämä jo joitain vuosia kestänyt matkani yksilövalmennuksen polulla alkoi muutamasta sanasta: by Lotta. Tämä on minun tapani tehdä ja kulkea rinnallasi.

Lotta Lumiala
Vuorela 25.9.2022